Finvoice 3.0 -verkkolasku: mikä se on ja miten sellaisen tekee

Päivitetty 1.11.2026 · LaskuFin

Finvoice 3.0 on suomalaisten pankkien ja laskutusoperaattoreiden käyttämä verkkolaskun XML-muoto. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä tiedosto sisältää, mitä tarkisteita suomalainen lasku vaatii ja miten voit tehdä tiedoston ilman kuukausimaksullista laskutusohjelmaa.

Mitä Finvoice 3.0 tarkoittaa käytännössä

Finvoice on Finanssialan ylläpitämä suomalainen verkkolaskustandardi. Versio 3.0 on XML-muotoinen: yksi tiedosto, jossa on laskun osapuolet, rivit, verot ja maksutiedot jäsenneltyinä elementteinä. Sama lasku voidaan esittää myös eurooppalaisessa Peppol BIS Billing 3.0 -muodossa (EN 16931), jota julkinen hallinto ja kansainväliset vastaanottajat käyttävät.

Käytännön ero paperilaskuun on se, että vastaanottajan järjestelmä lukee tiedot suoraan — ei kirjausta käsin. Siksi jokaisen kentän on oltava oikeassa muodossa ja tarkisteiden on täsmättävä.

Mitä suomalainen verkkolasku vaatii

Yleisimmät virheet, jotka kaatavat verkkolaskun

1. Y-tunnuksen tarkiste

Y-tunnus on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkiste. Tarkiste lasketaan painokertoimilla 7, 9, 10, 5, 8, 4, 2. Jos tarkiste ei täsmää, vastaanottajan järjestelmä hylkää laskun tai kirjaa sen väärälle yritykselle. Esimerkki: 1572860-0.

2. Viitenumero

Viitenumero muodostetaan laskunumerosta ja tarkisteesta painokertoimilla 7, 3, 1. Väärä tarkiste tarkoittaa, että maksu ei kohdistu — se jää odottamaan selvittelyä. LaskuFin muodostaa viitenumeron laskunumerosta automaattisesti.

3. IBAN ja BIC

IBAN tarkistetaan mod 97 -menetelmällä ja BICin on vastattava pankkia. Suomalainen IBAN alkaa FI-maatunnuksella.

4. ALV-kannat

Suomessa yleinen ALV-kanta on 25,5 %. Lisäksi käytössä on 14 % ja 10 % kannat tietyille tuotteille ja palveluille. Kanta vaihtelee tuoteryhmittäin, joten tarkista aina ajantasainen tieto vero.fi-palvelusta. Yrityksellä on oltava jokaisesta käyttämästään kannasta peruste.

5. OVT-tunnus väärin

OVT ei ole sama asia kuin Y-tunnus. Jos vastaanottaja on ilmoittanut verkkolaskuosoitteekseen esimerkiksi operaattorin tunnisteen, käytä sitä — ei itse keksittyä muotoa.

Näin teet Finvoice 3.0 -tiedoston

1. Täytä osapuolet — myyjän ja ostajan tiedot, Y-tunnukset, IBAN ja OVT.
2. Lisää rivit — kuvaus, määrä, yksikkö, hinta ja ALV-kanta. Voit tuoda rivit CSV-tiedostosta.
3. Tarkista — työkalu ajaa tarkisteet ja näyttää virheet ennen vientiä.
4. Lataa — Finvoice 3.0 (.xml) tai Peppol BIS 3.0 (.xml), tai tulosta lasku PDF:ksi.
5. Lähetä — sähköpostilla, asiakasportaaliin tai operaattorille, jos sinulla on sellainen.

Avaa ilmainen työkaluPro-versio 19 $ + ALV

Verkkolasku, e-lasku ja paperilasku

Arkikielessä puhutaan sekaisin verkkolaskusta ja e-laskusta. E-lasku tarkoittaa usein kuluttajan verkkopankissa näkyvää laskua, jonka maksaja hyväksyy. Verkkolasku on yritysten välinen tiedosto. Paperilasku on edelleen sallittu, mutta se hidastaa kirjausta ja aiheuttaa postitus- ja käsittelykuluja.

Laki sähköisestä laskusta lyhyesti

Suomessa laki sähköisestä laskusta (241/2019) velvoittaa yrityksen toimittamaan verkkolaskun, kun toinen yritys tai julkinen taho sitä pyytää. Laki ei määrää, millä työkalulla lasku tehdään — ratkaisevaa on, että pyyntöön vastataan ja lasku toimitetaan sovitussa muodossa.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko verkkolaskuun operaattorisopimuksen?

Tiedoston tekemiseen ei. Operaattori tarvitaan, jos haluat lähettää laskun suoraan vastaanottajan verkkolaskuosoitteeseen. Tiedoston voi lähettää myös sähköpostilla tai ladata asiakasportaaliin.

Onko laskun tiedot turvassa?

LaskuFin käsittelee laskun selaimessa. Tiedot eivät lähde koneelta palvelimelle, ja voit tyhjentää ne yhdellä painikkeella. Pro-versio toimii kokonaan ilman verkkoyhteyttä.

Käykö tämä kirjanpitäjälle?

Kyllä. Finvoice- ja Peppol-tiedostot ovat standardimuotoisia, ja Pro-versiossa on lisäksi ALV-yhteenvedon CSV-pohja kirjanpitoa varten.